Työmarkkinajärjestöt

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC ja työnantajan lobbaustyökalut BUSINESSEUROPE ja CEEP solmivat koko Euroopan Unionin kattavat pääsopimukset. Tällaiset Euroopanlaajuiset sopimukset on solmittu aiheista, kuten vanhempainvapaa, osa-aikaistyö, määräaikaistyö, etätyö ja työhön liittyvä stressi. Suomen kansalliset työ- ja työnantajayhdistykset voivat sopia keskitettyjä työmarkkinasopimuksia ja yleisiä työsopimusehtoja. Näitä sopimuksia kutsutaan kattaviksi tulopoliittisiksi ratkaisuiksi, kun Suomen hallitus on myös osa neuvotteluita. Ammattiyhdistykset ja -liitot solmivat työehtosopimuksia yksityis- ja julkisilla sektoreilla. Työntekijäedustajat ja työnantajat tekevät myös paikallisia sopimuksia työpaikoilla. Työnantaja ja työntekijä solmivat myös yksittäisen työsopimuksen.

Työehtosopimusneuvotteluiden eri tasot

Työehtosopimus

Työehtosopimus muodostuu, kun työnantajien liitto tai yksittäinen työnantaja ja kauppaliitto pääsevät sopimukseen työntekijäryhmän työsopimuksen ehdoista. Tällaisia sopimuksia voidaan tehdä myös julkisella sektorilla työntekijöitä varten (keskus- ja paikallishallitus ja seurakunnat). Työehtosopimukset  solmitaan kiinteälle ajanjaksolle. Ne sitovat allekirjoittaneita työnantajien ja työntekijöiden organisaatioita ja niiden jäseniä. Työehtosopimus vaatii, että allekirjoittaneet organisaatiot valvovat, että yksittäiset työnantajat ja työntekijät noudattavat sen ehtoja. Kauppaliitto näinollen hyväksyy jäsentensä puolesta , että sektorin rauhaa valvotaan. Sopimusajanjaksona ei saa järjestää lakkoja sopimuksen tai jonkin sen osan muuttamiseksi. Työnantajien liitto puolestaan suostuu jäsenyritystensä puolesta varmistamaan, että he noudattavat sopimusta. Työehtosopimuksen palkat ja muut edut ovat täytäntöönpanokelpoisia minimiehtoja. Työpaikat ovat aina vapaita sopimaan työsopimukselleen sellaiset ehdot, jotka ovat työehtosopimuksen ehtoja suotuisampia ja soveltamaan sopimuksessa sallittuja poikkeuksia.

Julkisen sektorin työehtosopimukset keskus- ja paikallishallinnossa

Keskushallinnon työehtosopimus (VES) määrää palvelun ehdot keskushallinnon palveluksessa oleville valtion virkamiehille tai kirkollisille toimistoille, mukaanlukien korvausmääräykset, työajat, lomat, teollinen rauha ja paikalliset työehtosopimusneuvottelut. Työsuhteen ehdot paikallishallinnossaa määrätään yleisessä julkisen sektorin työehtosopimuksessa paikallishallinnolle (KVTES), kuudessa muussa työehtosopimuksessa ja Palvelulaitosten Työnantajayhdistyksille  (PTYTES).

Paikalliset työehtosopimusneuvottelut

Työpaikan työsopimuksen ehdoista pidetään myös joitain työehtosopimusneuvotteluja. Paikallishallinon työehtosopimusneuvottelujen mahdollisuudet vaihtelevat  aloittain. Esimerkiksi jotkut sektorit hyväksyvät paikallisia sopimuksia palkan korotuksen osan jakamisen suhteen. Yleisesti työntekijöitä edustaa paikallisissa työehtosopimusneuvotteluissa luottamushenkilö, nimitetty edustaja tai yhteyshenkilö, joka neuvottelee työnantajan edustajan kanssa maksamattomista etuuksista tai työehtosopimuksen täytäntöönpanosta. Alan työehtosopimus määrää paikallisen työehtosopimusneuvottelujen laajuudesta ja aiheista.

Lakot

Työsuhteen ehdot voivat muuttua lainvoimaiseksi kiistaksi tilanteessa, jossa ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta. Vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle tulee ilmoittaa suunnitellusta lakosta tai työsulusta vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelutoimenpiteiden aloittamista. Tämän ilmoituksen tulee määrittää suunnitellun työtaistelutoimenpiteen syyt, sen alkamisajan sekä toiminnan laajuus. Työntekijät voivat myös ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin painostaakseen päätöksentekijöitä. Mielenosoitukset ja poliittiset lakot kestävät yleensä kiinteän ajanjakson ajan. Työ- ja työllisyysjärjestön kansakunnan tulee myös ilmoittaa valtakunnansovittelijalle sekä vastakkaiselle liitolle. Valtion virkamiesten poliittiset ja mielenosoitukselliset lakot ovat laittomia. Työntekijät voivat ryhtyä tukilakkoon tukeakseen toisen sektorin työntekijöiden toimia pästäkseen ymmärrykseen työnantajiensa kanssa. Tukilakoista tulee myös ilmoittaa etukäteen. Istumalakko voi syntyä työpaikalla yrityksen sisäisen kiistan vuoksi. Näissä tapauksissa työntekijät lopettavat työnteon sovituksi ajaksi ilman ennakkoilmoitusta kauppaliitolta. Ammattiosasto, henkilöstöjärjestö ja kauppaliitto voidaan määrätä maksamaan korvaussakkoa laittomista työtaistelutoimenpiteistä ja siitä, etteivät he ole noudattaneet velvollisuuttaan valvoa työehtosopimuksen noudattamista.

Työsulut

Mikäli ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta, voivat työnantajat ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin työsulun muodossa, joka estää työntekijöiden työnteon. Valtakunnansovittelijalle ja vastapuolen ammattijärjestöille tulee ilmoittaa etukäteen, mikäli työsulkua suunnitellaan. Työnantajien liitto voidaan myös määrätä maksamaan korvaussakoa laittomista työtaistelutoimenpiteistä ja siitä, etteivät he ole noudattaneet velvollisuuttaan valvoa työehtosopimuksen noudattamista.

Valtakunnansovittelija

Valtakunnansovittelijan tehtävänä on estää työkiistoja ja neuvotella sopimuksia. Kun työehtosopimuksen voimassaolo päättyy ja uuden sopimuksen neuvottelut eivät ole saaneet päätöstä, voi kauppaliitto antaa lakkovaroituksen tai työnantajien liitto voi ilmoittaa suunnitellusta työsulusta. Valtakunnansovittelija pyrkii sitten neuvottelemaan sopimuksen kauppaliiton ja työnantajien liiton välillä tarkoituksenaan ehkäistä lakko tai työsulku. Jos työtaistelutoimenpide alkaa lakon tai työsulun muodossa, valtakunnansovittelija ohjaa työkiistan päätökseen pyrkivät neuvottelut ja yleisesti tekee sopimusehdotuksen molempien osapuolten harkittavaksi sekä joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Suomessa on lakisääteinen velvollisuus neuvotella, mutta ei selvittää kiistoja. Tämä tarkoittaa, että kauppaliiton ja työnantajien liiton tulee valtakunnansovittelijan kutsuessa osallistua, mutta ei ole velvollisuutta päästä sopimukseen.

Työoikeus

Tämänhetkistä työehtosopimusta koskevat kiistat voidaan osoittaa työoikeuteen, joka on erikoistunut tuomioistuin, joka selvittää ainoastaan työehtosopimuksia koskevia kiistoja sekä antaa tästä aiheesta lausuntoja muille tuomioistuimille. Työoikeus voi määrätä ammattiosaston, henkilöstöyhdistyksen, kauppaliiton tai työnantajien liiton maksamaan sakkoja laittomista lakoista, työsuluista tai muista työehtosopimuksen rikkomuksista. Työoikeuden tuomiot ovat lainvoimaisesti lopullisia eikä niistä voida tehdä tavanomaista valitusta korkeammalle oikeusasteelle.

Kansainvälinen Työjärjestö (ILO)

Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) on Yhdistyneiden kansakuntien erikoisjärjestö. Suomi on ollut ILO:n jäsen vuodesta 1920 lähtien. ILO toimii maailmanlaajuisesti, tarkoituksenaan edistää sosiaalisia oikeuksia. Sen tärkeimmät toimintatavat ovat työelämää hallinnoivien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanon muotoilu ja valvonta ja työskentely kumppaneiden kanssa parantaakseen työmarkkinoiden rakennetta.

ILO:n Kahdeksan ihmisoikeussopimusta muodostavat työelämän perusstandardit.

Oikeus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin

• 1. Yhdistymisvapaus- ja Järjestäytymisoikeussopimus (1948)
• 2. Sopimus Järjestäytymisoikeus- ja Työehtosopimusneuvotteluista (1949)

Pakkotyön kielto

• 3. Sopimus pakkotyövoiman poistamiseksi (1930)
• 4. Sopimus pakkotyövoiman poistamiseksi (1957)

Lapsityövoiman kielto

• 5. Sopimus vähimmäisiästä (1973)
• 6. Sopimus Lapsityövoiman Pahimmista Muodoista (1999)

Tasa-arvoisuus ja syrjimisen kielto

• 7. Sopimus Tasa-arvoisesta Korvauksesta (1951)
• 8. Sopimus Syrjinnästä (Työsuhde ja Ammatti) (1958)

Sosiaalinen vuoropuhelu Euroopan Unionissa

Työehtosopimusneuvottelut nähdään sosiaalisen vuoropuhelun asiana  Euroopan Unionissa.  Sosiaalisen vuoropuhelun pääaihe kattaa aiheet, kuten työsuhde, työolosuhteet ja työajat. Euroopan komission tulee aina konsultoida työmarkkinaorganisaatioita miettiessään mitä tahansa sosiaalisia periaatteita. Neuvosto, komissio, Euroopan Keskuspankki ja Euroopan työmarkkinaorganisaatiot ovat kaikki mukana ekonomisten ja työsuhdeperiaatteiden järjestelyssä. Työmarkkinaorganisaatiot ovat myös vapaita solmimaan Euroopanlaajuisia sopimuksia, jotka Ministerineuvosto sitten vahvistaa direktiiveiksi kansallisena lisäyksenä. Euroopan Ammattiliittojen Keskusjärjestö (ETUC) edustaa kansallisia työmarkkinaliittoja Euroopan suhteiden eri sektoreissa.

Kaikki Suomen kansalliset ammattiliitot, SAK, STTK ja Akava ovat sidoksissa ETUC:n kanssa. Suomen Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on sidoksissa BUSINESSEUROPE:n ja Paikallisten Viranomaisten Työnantajien Liiton kanssa, Valtiovarainministeriö ja Kirkon Työmarkkinalaitos ovat  Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus CEEP:n jäseniä. Paikallisviranomaisten Työnantajien liitto on myöskin Euroopan kunta- ja alueviranomaisten työnantajien alusta CEMR:n jäsen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ESC)  edustaa järjestäytyneen siviiliyhteiskunnan näkemyksiä Euroopan Unionissa ja se sisältää työmarkkinaorganisaatioiden, kuluttaryhmien, agrikulttuuristen tuottajien ja muiden sidosryhmien edustajat.

Euroopan Unioni:

• yhteistyö työmarkkinaorganisaatioiden kanssa sosiaalisen vuoropuhelun avulla
• kaikki Suomen kansalliset työ- ja työnantajajärjestöt kuuluvat eurooppalaiseen lobbaamiseen
• Euroopassa solmitut sopimukset voivat johtaa muutoksiin Suomen lainsäädännössä